Sanna Ronkainen

Tervehdys!

Ensiksi toivotan Sinut tervetulleeksi sivuilleni! Ihanaa saada Sinut ja Ystäväsi joukkoomme!

Olen kolmenkympin ikäkriisiä lähestyvä naisihminen, jolle koirat ovat aina olleet tärkeitä. Ensimmäisen koirani sain 16-vuotiaana muutettuani pois kotoa, äiti ei mykkäkouluistani huolimatta suostunut sellaista meille hankkimaan. Koirien lisäksi viihdyn liikunnan, luonnon, käsitöiden, maalauksen, piirtämisen, ratsastuksenkin parissa. Usein vain ne vuorokauden 24 tuntia tulevat vastaan.

Pätevyyden tälle alalle olen hankkinut omien koirieni kautta, sekä Suomen Eläinkoulutuskeskuksen käyttäytymistieteellisestä kouluttajakoulutuksesta sekä ongelmakoirapuolelta. Eläinkoulutuskeskuksessa tulen jatkossakin tietojani kartuttamaan käytännön ja kirjojen lisäksi. Tällä hetkellä työskentelen myös ip-ohjaajana Kankaantaan koulussa, kasvatustieteiden pääsykoekirjan kanssa seurustelen taas huhtikuussa.

Omia koiria minulla on tällä hetkellä kaksi, kaksivuotias bullmastiffinarttu Bulleros Set In Flame ”Justiina” ja lokakuussa -07 syntynyt tanskandoggipoika Great Gladiolus Aristaios ”Jasper”.

Työssäni minulle on tärkeää olla hyvä. Tarkoitukseni on saada koiran omistaja oppimaan kouluttamaan koiraa itse myös kotona, eikä niin että tehdään töitä tunti viikossa parijonossa ja unohdetaan kaikki kotiin päästyä. Tavoite on myös saada kumpikin nauttimaan yhdessä tekemisestä.

Sydämellisesti tervetuloa mukaan toimintaan, toivottavasti tavataan pian!

Sanna Ronkainen

25.9.2008

Muutama sana menneestä puolesta vuodesta:

Ensinnäkin tahdon kiittää kaikkia kursseille osallistuneita, olen positiivisesti yllättynyt siitä kuinka innokkaita harrastajia koiranomistajista löytyy! Vaikka välillä on ollut hankaluuksia, on sen jälkeen mahtavaa nähdä kun koiran ja omistajan välinen yhteistyö alkaakin yhtäkkiä sujua. Ikään kuin lamput syttyisivät hihnan kummassakin päässä. Ja on mukava huomata, että kentällä voi käydä myös vain harrastuksen vuoksi, ei tarvitse tähdätä kisoihin vaan voi harrastaa vain sen vuoksi että se on mukavaa. Ja niin, helpottaahan se arkea…

Into naksuttimien käytön suhteen on ollut valtavaa, toivon että olen omalta osaltani myös vaikuttanut ihmisten mielipiteisiin siitä, miten koiraa voi kouluttaa myös pelkästään positiivisin menetelmin. Työssäni olen huomannut, että ihmisten on joskus hyvinkin vaikea heittää vanhoja ajatusmalleja roskakoriin ja se onnistuu vasta, kun huomataan käytännössä että uusi menetelmä toimii. On hienoa nähdä kun näin tapahtuu.

Tulevaisuudessa jatketaan edelleen normaaleilla kursseilla sekä yksityistunneilla. Syksyn mittaan sivuille ilmestyy tieto myös lahjakorteista, joita voi hyvillä mielin antaa vaikka joululahjaksi naapurille ja parhaalle ystävälle, miksei anopillekin.. Näistä tarkennusta tulee myöhemmin.

Uudet koululaiset ovat aina meille tervetulleita. Jos kursseja ei aikataulun mukaan ole alkamassa, silti voi ottaa yhteyttä koska hajapaikkoja löytyy jonkin verran. Korostaisin myös tässä yhteydessä sitä, että jos tuntuu että elo koiran kanssa on hyvin hankalaa ja mietit yksityistunteja, ota yhteyttä. Muutettava asia voi olla hyvinkin pieni, mutta se täytyy vain löytää. Käytösongelmissa ei myöskään kannata syyllistää itseään, päinvastoin taputtaa olkaan jos tilannetta alkaa selvittelemään.

Näillä eväillä kohti joulua ja sitten kevättä, niitä odotellessa vietetään mukavia koulutushetkiä!

Sanna